Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 7.5.2018

voimassa 1.8.2018 alkaen

TAITEEN PERUSOPETUS

Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuuksia opiskella taidetta pitkäjänteisesti, päämäärätietoisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti. Opetuksella edistetään taidesuhteen kehittymistä ja elinikäistä taiteen harrastamista. Opetus kehittää taiteenalalle ominaista osaamista ja antaa valmiuksia hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Taiteen perusopetuksen tehtävänä on rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin. Opetus perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle. Taiteenalan opetuksessa vahvistetaan oppilaan omaehtoisen ilmaisun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja. Opinnot tukevat oppilaiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä. Taiteen perusopetus vahvistaa oppilaiden identiteettien rakentumista ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä.

Taiteen perusopetus luo edellytyksiä taiteen ja taidekasvatuksen kehittämiselle Suomessa. Taiteen perusopetuksen tehtävää toteutetaan yhteistyössä muiden taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.


TOIMINTA-AJATUS

Lappeenrannan musiikkiopisto on taideoppilaitos, joka vaalii länsimaista, suomalaista sekä eteläkarjalaista kulttuuriperintöä ja toimii toimintaympäristönsä kulttuurisena kasvattajana. Musiikkiopisto on toiminta-alueensa elinvoimaisuuden lisääjä ja alueen asukkaiden hyvinvoinnin tuottaja ja kehittäjä. Opisto antaa opetusta kaikenikäisille. Opetuksen pääpaino on lapsissa ja nuorissa, mutta tarjoamme opetusta myös aikuisille ja senioreille taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisen musiikin ja siihen liittyvien taidemuotojen avulla.


ARVOT

ARVOPERUSTA

Taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Edistämme sukupuolten tasa-arvoa. Kunnioitamme sukupuolen moninaisuutta ja tuemme ihmisenä kasvamista ajattelutaitoja ja luovuutta kehittämällä. Luomme pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle.


TAVOITTEET

ELINIKÄINEN MUSIIKKISUHDE

- Nostamme oppilaan persoonan esille kehittämällä oppilaan vahvuuksia ja omaa ilmaisutaitoa musiikin kautta.
- Välitämme jokaisesta oppilaasta kohtaamalla hänet yksilönä.
- Opetuksemme on tavoitteellista ja monipuolista oppilaan henkilökohtaiset edellytykset ja ominaisuudet huomioiden.
- Tarjoamme avoimen, kannustavan ja turvallisen ilmapiirin, jossa oppilas kokee olevansa tervetullut.
- Luomme kiinteän suhteen oppilaan kodin ja opiston välille opettajiemme kautta, aktiivisella tiedottamisella ja tarjoamalla huoltajille tilaisuuksia osallistua opiston toimintaan.
- Opettajamme ohjaavat harrastukseen sitoutumiseen ja pitkäjänteiseen opiskelutapaan.
- Luomme valittavilla opintokokonaisuuksilla oppilaalle edellytykset musiikin jatko-opintoihin.

MOTIVOITUNUT, ASIANTUNTEVA JA KEHITYSHALUINEN HENKILÖKUNTA

- Opettajamme ylläpitävät ammattitaitoaan kouluttautumalla säännöllisesti.
- Opettajiemme korkea pedagoginen ja taiteellinen valmius takaa oppilaiden ohjauksen alkeista lähtien perusteellisen ja huolellisen työn kautta eteenpäin.

MUSIIKIN KULTTUURIPERINNÖN JATKAJA

Kulttuuriin kasvattajana ohjaamme oppilaat tutustumaan musiikin historiaan ja musiikin nykypäivän ilmiöihin, vaalimme suomalaista musiikkiperinnettä sekä länsimaisen taidemusiikin perinnettä unohtamatta rytmimusiikin eri tyylilajeja.

YHTEISÖLLISYYDEN JA SOSIAALISUUDEN KASVATTAJA 

Kaikkien opintojen osana olevan yhteismusisoinnin, orkestereiden, kamari- ja lauluryhmien, erilaisten tapahtumien, niihin liittyvien harjoitusten ja matkojen kautta opitaan arvostamaan ja tukemaan toisten soitto- ja laulutaitoa.

OPISTON NÄKYVYYS JA KUULUVUUS

Opistomme tunnustettu asema kaupungissa näkyy korkeatasoisina tapahtumina, jotka vahvistavat alueen kulttuuritarjontaa.
Teemme aktiivista yhteistyötä eri taidelaitosten ja harrastajaryhmien välillä erilaisissa yhteisprojekteissa.
Kehitämme alueen senioreiden ja työikäisten hyvinvointia erillisten hankkeiden kautta.
Tarjoamme toimintaa yhteistyöhankkeiden kautta sopimuskuntien eri ikäryhmien toimijoille sekä alueen hyvinvointipalveluita järjestäville tahoille.


OPPIMISKÄSITYS

Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteidensa suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kokemukset ja vuorovaikutus ympäristön kanssa samoin kuin eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia.

Oppiminen on
- yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista, joka vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta ja edistää hänen hyvinvointiaan.
- kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, joka monipuolisesti kehittää oppilaan tietoja ja taitoja.
- erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista.

Ohjaamme oppilaita tiedostamaan omat tapansa oppia, ymmärtämään omia kokemuksiaan ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen. Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat merkityksellisiä taitojen kehittymisen kannalta. Annamme jokaiselle rohkaisevaa, realistista sekä kannustavaa ohjausta ja palautetta, jotka vahvistavat oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa.


OPPIMISYMPÄRISTÖ

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja käytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Opiston oppimisympäristöt ovat fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallisia, ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä sekä rohkaisevia ja innostavia kehittämään oppilaan osaamista.

Tarjoamme asianmukaiset ja terveet tilat sekä musiikin opiskelua varten tarvittavan välineistön. Meiltä saa lainasoittimia opiskelun alkuvaiheessa ja opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian luomia mahdollisuuksia. Etelä-Karjalan alueen eri taidelaitosten ja harrastajaryhmien väliset yhteisprojektit tuovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman osaksi opintoja. Miellä on nollatoleranssi kiusaamista kohtaan ja asian ilmennyttyä puutumme siihen välittömästi.


TYÖTAVAT

Opinnot painottuvat oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tämän ohella oppilas osallistuu myös monimuotoiseen yhteistoiminnalliseen musiikin tekemiseen ja opiskeluun. Musiikin teknologiaa käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla edistämään työtapojen monipuolisuutta.

VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
Musiikkileikkikouluun pääsevät kaikki alle kouluikäiset lapset. Musiikkileikkikoulun opetus on tavoitteellista ja asteittain etenevää. Keskeisimpiä työtapoja ovat musiikin kokonaisvaltainen kokeminen ryhmässä, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään.

TYÖTAVAT
- Laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuunteleminen.
- Taiteiden välinen integrointi yhdistämällä kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin.


LAAJAN OPPIMÄÄRÄN MUSIIKIN PERUSOPINNOT
Instrumenttiopetus, yhteismusisointi ja musiikin hahmotusaineet muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Instrumenttiopinnot painottuvat henkilökohtaiseen ohjaukseen. Pääinstrumentin opetuksen keskeisenä sisältönä on perehtyminen perustekniikkaan ja monipuoliseen ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin, jotka ovat opintojen alusta lähtien tärkeä musiikin iloa luova ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä.

TYÖTAVAT
- henkilökohtaiset soittotunnit
- yhteismusisointi erilaisissa kokoonpanoissa
- esiintyminen vähintään kerran lukuvuodessa
- osallistuminen opiston tarjoamiin musiikin hahmotusaineisiin ja valinnaiskursseihin
- osallistuminen musiikin kuuntelukasvatukseen käymällä konserteissa


LAAJAN OPPIMÄÄRÄN SYVENTÄVÄT OPINNOT
Musiikin syventävissä opinnoissa oppilas laajentaa tai painottaa opintojaan valitsemallaan tavalla opiston tarjoamien opinpolkujen pohjalta. Oppilas suunnittelee ja valmistaa musiikillista osaamista osoittavan lopputyön, joka voi muodostua erilaisista kokonaisuuksista tai keskittyä tiettyyn syvennettyyn osaamiseen. Oppilas asettaa lopputyön tavoitteet ja päättää lopputyön toteutustavan yhteistyössä opettajiensa kanssa opiston opetustarjonnan pohjalta.

TYÖTAVAT
- henkilökohtaiset soittotunnit
- yhteismusisointi erilaisissa kokoonpanoissa
- esiintyminen vähintään kerran lukuvuodessa
- osallistuminen opiston tarjoamiin musiikin hahmotusaineisiin ja valinnaiskursseihin
- osallistuminen musiikin kuuntelukasvatukseen käymällä konserteissa

Opetuksen on tarkoitus antaa vankka pohja osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua.


MUSIIKKIOPISTON TOIMINTAKULTTUURI

Opiston toimintakulttuuri rakentuu arvoista, yhteisistä pelisäännöistä sekä arjen käytänteistä ja toimintamalleista. Opistossa vallitsee avoin, kannustava ja turvallinen ilmapiiri, jossa oppilas kokee olevansa tervetullut ja jossa opetellaan epäonnistumisten kohtaamista, hyväksymistä ja niistä selviytymistä. Säännöllisesti ja jatkuvasti ammattitaitoaan päivittävä henkilökunta kehittävät toimintakulttuuria yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Kannustava ja rakentava oppilasarviointi toteutuu eri muodoissaan kaikessa oppilaan ja opettajan välisessä kanssakäynnissä.


OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS

RAKENNE

Musiikkiopistossa annettava laajan oppimäärän mukainen opetus muodostuu perusopinnoista, sille rakentuvista musiikin syventävistä opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille.  Perusopintoja edeltävä varhaisiän musiikkikasvatus on pääasiallisesti alle kouluikäisille lapsille. Tarjoamme opetusta myös aikuisille sekä laajasta oppimäärästä poikkeavaa, valtionosuustunteihin kuulumatonta opetusta.

LAAJUUS

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1 300 tuntia. Perusopintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia ja syventävien opintojen 500 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunnin pituus on 45 minuuttia. Opiskelu muissa vastaavissa musiikkioppilaitoksissa lasketaan mukaan opintojen laajuuteen sekä opintojen enimmäisaikaan. Lappeenrannan musiikkiopistossa perusopintoja edeltävän varhaisiän musiikkikasvatuksen laajuus on enintään 385 tuntia.

Lukuvuoden pituus on 190 työpäivää, joita vähentävät työpäiville osuvat palkalliset vapaapäivät: loppiainen, itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä. Toimenhaltijoiden työpäiviin sisältyy 15 muun työn päivää, jotka on sijoiteltuna opetuspäivien lomaan kevätlukukaudella ja näin rikkovat toimenhaltijoiden kevätlukukauden säännöllistä opetustyötä. Lukuvuosi noudattaa Lappeenrannan perusopetuksen työ- ja lomapäiviä.

Musiikkiopiston kokonaisvaltainen opetus sisältää lukuvuoden aikana henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi yhteismusiikkia ja musiikin hahmottamisaineita. Erilaiset yhteisprojektit ja niihin liittyvät harjoitukset ovat osa instrumenttiopetusta.


OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET
 

Oppilas saa edellytykset hyvän musiikkisuhteen syntymiselle. Hän kehittää musiikillista osaamistaan ja iloitsee oppimisestaan, saa valmiuksia musiikin itsenäiseen harrastamiseen ja musiikkiopintojen jatkamiseen muilla koulutusasteilla.

Musiikillisten taitojen kartuttamisen lisäksi oppilasta rohkaistaan esteettiseen kokemiseen, luovaan ajatteluun ja tuottamiseen sekä uusien ratkaisujen etsimiseen. Opintojen edetessä hän oppii tunnistamaan musiikilliset vahvuutensa ja löytää omat tapansa ilmaista itseään. Tuemme oppilaan myönteisen minäkuvan, terveen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Ohjaamme oppilasta tekemisen ja osallisuuden kautta ymmärtämään musiikin merkityksiä kulttuurin kokonaisuuteen kuuluvina ilmiöinä sekä käyttämään musiikkia myös yhteistyön, vaikuttamisen ja osallistumisen välineenä.   

Opetus on kytketty Kimpisen koulun musiikkiluokkatoimintaan ja sitä voidaan yhdistää myös muiden taiteenalojen, oppilaitosten, päiväkotien sekä muiden tahojen kanssa.


MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN YLEISET TAVOITTEET
 

Perusopinnot innostavat oppilasta musiikin tavoitteelliseen opiskeluun ja musiikillisten taitojen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Otamme huomioon oppilaan iän, aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot. Tarjoamme tilaisuuksia monipuoliseen musiikilliseen toimintaan, joihin osallistuminen kehittää oppilaan musiikillista ja luovaa ajattelua.

Tavoitteet

Esittäminen ja ilmaiseminen
- kannustamme oppilasta löytämään omat musiikilliset vahvuutensa ja ilmaisukeinonsa
- ohjaamme oppilasta elävään musiikilliseen ilmaisuun
- kannustamme oppilasta harjoittelemaan erilaisten esiintymistilanteiden hallintaa
- rohkaisemme oppilasta tutustumaan myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinoihin ja taiteidenväliseen vuorovaikutukseen.

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
- ohjaamme oppilasta oppimaan instrumentti- ja yhteismusisointitaitoja tavoitteena soittimen itsenäinen hallinta ja omaehtoinen ilmaisu
- ohjaamme oppilaan säännölliseen harjoitteluun ja oman oppimisensa arviointiin
- ohjaamme oppilaan musisoimaan korvakuulolta sekä lukemaan ja tulkitsemaan musiikin lajille ominaisia musiikin merkitsemistapoja
- opetamme oppilasta soveltamaan musiikin hahmotustaitojaan musisoinnissa
- tarjoamme tilaisuuksia tutustua musiikin teknologiaan työvälineenä
- opetamme ergonomisesti oikeat soittotavat ja mielekkäitä harjoittelumenetelmiä 
- ohjaamme oppilasta havainnoimaan ääniympäristöä ja suojelemaan kuuloaan

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
- ohjaamme oppilasta kuuntelemaan omaa musisointiaan ja mukauttamaan sen osaksi soivaa musiikillista kokonaisuutta
- opetamme musiikin luku- ja kirjoitustaitoa
- ohjaamme musiikin ominaispiirteiden tunnistamiseen ja rakenteiden hahmottamiseen
- tuemme oppilaan kasvua aktiiviseksi musiikin kuuntelijaksi ja musiikin historian tuntijaksi

Säveltäminen ja improvisointi
- ohjaamme oppilasta tuottamaan omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja
- kannustamme harjoittelemaan improvisoinnin, sovittamisen ja säveltämisen perustaitoja

Keskeiset sisällöt                               

Musiikin perusopinnoissa perehdytään monipuolisesti oppilaan valitseman instrumentin tai instrumenttien perustekniikkaan, ohjelmistoon ja ilmaisumahdollisuuksiin. Tunneilla tutustutaan erilaisiin musiikin työvälineisiin ja työtapoihin ottaen huomioon oppilaan tavoitteet. Yhteismusisointitaitojen ja musiikin hahmottamistaitojen sekä historiatietoisuuden kehittäminen sisältyvät opiskeluun. Eri sisältöalueiden integraatio opetuksessa vahvistaa musiikin kokonaisvaltaista hahmottamista.


MUSIIKIN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TAVOITTEET
 

Oppilas laajentaa tai painottaa opintojaan valitsemallaan opintopolulla musiikkiopiston tarjonnan pohjalta. Oppilas suunnittelee ja valmistaa musiikillista osaamistaan osoittavan lopputyön, joka voi muodostua erilaisista kokonaisuuksista tai keskittyä tiettyyn syvennettyyn osaamiseen. Hän asettaa lopputyön tavoitteet ja päättää lopputyön toteutustavan yhteistyössä opettajiensa kanssa.

Tavoitteet

Esittäminen ja ilmaiseminen
- ohjaamme oppilasta syventämään musiikillista ilmaisuaan
- kannustamme kehittämään edelleen musiikin tulkintaa ja esittämiseen tarvittavia taitoja valitsemiensa painopisteiden mukaisesti
- rohkaisemme oppilasta käyttämään musiikkia monipuolisesti ilmaisun välineenä
- ohjaamme oppilasta soveltamaan omassa ilmaisussaan myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinoja 

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
- autamme oppilasta asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja suuntaamaan omaa oppimistaan
- opastamme edistymisen arvioimiseen ja nauttimaan osaamisestaan
- ohjaamme harjoittelemaan taitoja kehittävää ohjelmistoa sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä
- ohjaamme huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään, ergonomiasta ja kuulonsuojelusta musisoidessaan

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
- ohjaamme oppilasta kuuntelemaan ja kehittämään musisointiaan sekä solistina että ryhmän jäsenenä
- ohjaamme oppilasta tarkastelemaan soivaa ja nuotinnettua musiikkia monipuolisesti eri näkökulmista
- ohjaamme hahmottamaan musiikin rakenteita ja lainalaisuuksia
- ohjaamme hyödyntämään kuuntelu- ja hahmotustaitoja sekä musiikin historian tuntemustaan muusikkouden kehittämisessä

Säveltäminen ja improvisointi
- kannustamme oppilasta toteuttamaan teoksissa improvisoituja ja itse sovitettuja osuuksia ja säveltämään omaa musiikkia
- rohkaisemme oppilasta hyödyntämään musiikkiteknologian mahdollisuuksia ja työvälineitä

Keskeiset sisällöt

Oppilaan musiikillisten ilmaisukeinojen monipuolinen kehittäminen henkilökohtaisessa ohjauksessa, ohjelmiston laajentaminen sekä erilaisissa musiikillisissa kokoonpanoissa tarvittavien musisointi- ja yhteistyötaitojen edistäminen ovat opetuksen keskiössä. Opintoihin sisältyy myös musiikin hahmotustaitojen, kulttuurisen ymmärryksen ja luovan ajattelun monipuolista kehittämistä.

 
 
AIKUISTEN MUSIIKINOPETUKSEN TAVOITTEET
                                

Aikuisten opetuksessa noudatetaan musiikin laajan oppimäärän tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.

Luomme edellytyksiä elinikäiselle musiikin harjoittamiselle ja aktiiviselle kulttuuriselle osallisuudelle. Musiikkiopiston opinnot tarjoavat mahdollisuuksia osaamisen monipuoliseen ja päämäärätietoiseen kehittämiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Kannustamme oppilaita käyttämään musiikkia myös yhteistyön, vaikuttamisen ja osallistumisen välineenä.

Vahvistamme oppimisen iloa, opiskelumotivaatiota ja luovaa ajattelua huomioimalla oppilaiden vahvuuksia, potentiaalia ja kiinnostuksen kohteita. Oppilaita rohkaistaan asettamaan omia oppimistavoitteita ja tekemään opintoihin liittyviä valintoja niiden pohjalta. Tarjoamme mahdollisuuden kehittää musiikissa erilaisia ilmaisutapoja. Ohjaamme oppilaita tarkastelemaan musiikkia historiallisena, yhteiskunnallisena ja ajankohtaisena ilmiönä sekä rakentamaan yhteyksiä musiikin ja tieteiden välille.


OPINTOJEN LAAJUUS

VARHAISKASVATUKSEN LASKENNALLINEN LAAJUUS, 385 tuntia
 

Perhemuskarit, 0-2 -vuotiaat70 tuntia
Leikkiryhmät, 3-5 -vuotiaat105 tuntia
Karuselliryhmät, 6-8 -vuotiaat140 tuntia
Soitinvalmennus, 6-8 -vuotiaat 70 tuntia


PERUSOPINTOJEN LASKENNALLINEN LAAJUUS, 800 tuntia
 

Pääinstrumentti290 tuntia
Yhteismusiikki240 tuntia
Hahmotusaineet210 tuntia
Valinnaisaineet60 tuntia


SYVENTÄVIEN OPINTOJEN LASKENNALLINEN LAAJUUS, 500 tuntia

SOLISTINEN OPINPOLKU

Pääinstrumentti186 tuntia
Yhteismusiikki134 tuntia
Hahmotusaineet70 tuntia
Valinnaisaineet40 tuntia
Lopputyö70 tuntia


YHTEISSOITON OPINPOLKU

Pääinstrumentti140 tuntia
Yhteismusiikki140 tuntia
Hahmotusaineet70 tuntia
Valinnaisaineet80 tuntia
Lopputyö70 tuntia


ÄÄNITYÖN OPINPOLKU

Pääinstrumentti140 tuntia
Äänityön opinnot 220 tuntia
Hahmotusaineet70 tuntia
Lopputyö70 tuntia


JATKO-OPINTOJEN OPINPOLKU

Pääinstrumentti186 tuntia
Yhteismusiikki120 tuntia
Hahmotusaineet124 tuntia
Lopputyö70 tuntia


 
TEATTERIMUSIIKKILINJAN LASKENNALLINEN LAAJUUS
                            

PERUSOPINNOT 800 tuntia
Pääinstrumentti, laulu140 tuntia
Lauluensemble180 tuntia
Hahmotusaineet120 tuntia
Ilmaisutaito180 tuntia
Tanssi180 tuntia


SYVENTÄVÄT OPINNOT500 tuntia
Pääinstrumentti, laulu 70 tuntia
Lauluensemble100 tuntia
Hahmotusaineet60 tuntia
Ilmaisutaito100 tuntia
Tanssi100 tuntia
Lopputyö70 tuntia

    

VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUKSEN OPINTOKOKONAISUUDET
                                

Varhaisiän musiikkikasvatukseen pääsevät kaikki alle kouluikäiset lapset. Opetukseen sisältyy instrumenttiopintoihin valmentavaa soitinvalmennusopetusta 6-8 -vuotiaille. 


MASUMUSKARIT ODOTTAVILLE ÄIDEILLE

Musisoinnissa lähtökohtana on osallistujien omat musiikilliset taidot. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Ryhmän voimana on myös vertaistuki erityisessä elämäntilanteessa. Musiikkitoiminnassa korostuvat kuulon ja tuntoaistin roolit. Noin 18-viikkoisena sikiövauva aistii kosketuksen äidin vatsan pinnalla ja vastaa siihen. Loppuraskaudessa sikiövauva reagoi ääniin.

Tunneilla tutustutaan yhteismusisointiin omien taitojen pohjalta. Kosketuksen ja äidin liikkeen kautta tarjotaan vauvalle mahdollisuuksia hahmottaa ympäröivää maailmaa. Liikkuminen ryhmässä tehdään omaa kehoa kuunnellen. Rentoudutaan musiikin, äänenkäytön ja erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla. Pidetään mielessä myös tuleva synnytys. Tunneilla käytettävä materiaali auttaa vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta myös syntymän jälkeen. Vauvan ympäröiminen musiikilla on kuin istuttaisi kukan ravinteikkaalle maaperälle.

VAUVAMUSKARIT

Nykytutkimus osoittaa, että jo vastasyntynyt vauva on taitava musiikin ja rytmin kuuntelija. Vauva kuuntelee  tarkasti erityisesti äidin laulua ja puhetta, sekä kykenee huomaamaan rytmissä ja melodiassa tapahtuvat pienetkin erot. Vanhemman oma laulu on lapselle tärkein.

Tunneilla luodaan myönteinen musiikkikuva ja hyvän olon tunteen saavuttaminen musiikin avulla, tuetaan lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta syli- ja kosketusleikein sekä kannustetaan vanhempaa ottamaan katsekontaktia vauvaan. Vanhemman liikkuessa ja tanssiessa sylissä oleva vauva kokee musiikin sykkeen ja sen vaihtelut. Lauluja toistetaan useita kertoja monin eri työtavoin hyödyntäen eri aistikanavia, näin oppiminen on syvempää ja moniulotteisempaa. Tunneilla luodaan rauhallinen tunnelma ja kuunteluympäristö, joka antaa lapselle tilaa havainnoida ja kokeilla asioita itse, omassa tahdissaan.


1-VUOTIAAT

1-vuotias ottaa ensimmäisiä askeleita ilman tukea, harjoittelee syömään itse lusikalla ja juomaan kupista. Lapsi sanoo ensimmäiset merkitykselliset sanat ja nimeää vähitellen arkipäivän esineitä.

Tunneilla luodaan pohja varsinaisille musiikkileikkiryhmille lapselle tutun oman aikuisen kanssa tarjoamalla monipuolisesti erityylistä musiikkia klassisesta rytmimusiikkiin ja lastenlauluista kansanmusiikkiin. Koetaan laulujen, lorujen ja musiikin syke liikkuen, körötellen, taputtaen ja soittaen itse ja yhdessä vanhemman kanssa.

Tunneilla kannustetaan lasta toimimaan yhä itsenäisemmin osana ryhmää. Lasta rohkaistaan itse kokeilemaan soittamista yhdessä ryhmän kanssa. Monia aistikanavia sekä monipuolisia työtapoja käyttäen musiikin oppiminen on moniulotteista ja opitut asiat painuvat tehokkaasti sekä lihasmuistiin että aivojen pitkäkestoiseen muistiin. Musiikin avulla tuetaan vanhempia kasvatustyössä.



2-VUOTIAAT

2-vuotias heittää ja potkii palloa, kävelee portaita tasa-askelin, rakentaa 6-7 palikan tornin ja harjoittelee ympyrän piirtämistä. Lapsi haluaa kokeilla ahkerasti sellaisten asioiden tekemistä, mitä muutkin lapset tai aikuiset tekevät.

Tunneilla luodaan pohja varsinaisille musiikkileikkiryhmille lapselle tutun oman aikuisen kanssa tarjoamalla monipuolisesti erityylistä musiikkia klassisesta rytmimusiikkiin ja lastenlauluista kansanmusiikkiin. Koetaan laulujen, lorujen ja musiikin syke liikkuen, körötellen, taputtaen ja soittaen itse ja yhdessä vanhemman kanssa. Tunneilla kannustetaan lasta toimimaan yhä itsenäisemmin osana ryhmää. Laulaminen ja loruttelu tukevat lapsen puheenkehitystä.

Lasta rohkaistaan itse kokeilemaan soittamista yhdessä ryhmän kanssa. Monia aistikanavia sekä monipuolisia työtapoja (laulu, soitto, kuuntelu, musiikkiliikunta sekä muu luova integraatio) käyttäen musiikin oppiminen on moniulotteista ja opitut asiat painuvat tehokkaasti sekä lihasmuistiin että aivojen pitkäkestoiseen muistiin.


3-VUOTIAAT

3-vuotias osaa vältellä törmäystä juostessaan ja harjoittelee yhdellä jalalla seisomista. Lapsi ottaa osaa keskusteluun ja kertoo tapahtuneesta, kysyy mitä, missä, kuka -kysymyksiä.

Tunneilla toimitaan itsenäisesti ilman vanhempia. Harjoitellaan kuuntelun taitoa erilaisten kuunteluleikkien avulla. Lasta rohkaistaan kokeilemaan soittamista yhdessä ryhmän kanssa. Lasta rohkaistaan oman äänen käyttöön lauluissa ja loruissa. Loruttelu ja laulaminen auttavat lasta myös selkeämpään artikulointiin sekä kehittävät puheintonaatiota ja muistia. Harjoitellaan musiikissa esiintyviä käsitepareja hiljaa-voimakkaasti, hitaasti-nopeasti, korkea-matala, samanlainen-erilainen, laulamalla, liikkumalla ja soittamalla.

4-VUOTIAAT

4-vuotias nousee portaita vuorojaloin, seisoo ja hyppää yhdellä jalalla. Lapsi piirtää ihmisen, jolla on pää, jalat, vartalo ja kasvonpiirteitä. Miksi-kuinka-milloin -kysymykset sekä erilaisten sanojen merkitykset kiinnostavat. 4-vuotias kuuntelee ja kertoo pitkiä kertomuksia sekoittaen joskus toden ja mielikuvituksen.

Tunneilla hyödynnetään lapsen kertynyttä sanavarastoa monisanaisempiin loruihin ja lauluihin. Huomioidaan lapsen omat ideat ja kannustetaan improvisointiin. Pyritään löytämään yhteinen syke liikkeessä, laulussa ja soitossa.
Harjoitellaan kaikurytmien ja rytmiostinatojen toistamista sekä musiikin käsitepareja hiljaa-voimakkaasti, hitaasti-nopeasti, korkea-matala, samanlainen-erilainen, laulamalla, liikkumalla ja soittamalla. Soitetaan yhdessä marakasseja, kapuloita, rumpuja, laattasoittimia ja boomwhackereita. Yhteismusisointi auttaa myös sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Tunneilla harjoitellaan myös esiintymistä.



5-VUOTIAAT

5-vuotias on aktiivinen ja taitava liikkuja, joka tanssii ja liikkuu musiikin mukana. 5-vuotias rakastaa kertomuksia ja esittää niitä yksityiskohtaisesti itse. Kehittynyt puhe ja ääntäminen helpottaa laulamista ja laulujen opettelua.

Tunneilla lasta rohkaistaan oman äänen käyttöön sekä omien ideoiden esille tuomiseen. Harjoitellaan yhteisen sykkeen ja toistuvien rytmisten ostinatokuvioiden säilyttämistä liikkeessä, soitossa ja laulussa. Yhteismusisoinnissa opetellaan kuuntelemaan muita ja odottamaan omaa vuoroa. Musiikkiliikunnassa harjoitellaan haastavampia koordinaatiota kehittäviä liikkeitä ja hahmotetaan tanssin, liikkeen sekä kuuntelun avulla musiikin muotoa tarkemmin.

KARUSELLI ESKARILAISILLE, 1. JA 2. LUOKKALAISILLE

Karusellissa soitetaan muskarissa opittuja lauluja ja tutustutaan monipuolisesti eri soittimiin: ukulele, kantele, nokkahuilu, laattasoittimet, rummut, erilaiset lyömäsoittimet. Karuselliryhmästä voi hakeutua soitinvalmennukseen ensimmäisen karusellivuoden jälkeen.

Tunneilla soitetaan paljon yhdessä ja erikseen. Pääpaino tunneilla on rytmiikassa ja musiikin soittamisessa. Opetellaan myös nuotteja ja rytminlukutaitoa. Karusellilaiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin ja järjestävät omia konsertteja. Lapset saavat tunneilla tietoa mm. musiikkiopistossa soitettavista instrumenteista ja opiston valintakokeista.


SOITINVALMENNUS

Soitinvalmennusryhmät toimivat siltana musiikkileikkikoulun ja soitinopetuksen välillä. Ryhmät on suunnattu esikoululaisille ja 1. ja 2.- luokkalaisille. Soitinryhmissä on mahdollista soittaa kolmen lukuvuoden ajan. Opetus on pääasiassa ryhmäopetusta. Valmennukseen voi hakeutua muskaria käyvät lapset. Rehtori päättää soitinvalmennuksessa tarjottavat soittimet lukuvuosittain opiston opettajatilanteen mukaan.

Valmennuksessa luodaan musiikkia ja tutustutaan soittimiin. Ensimmäinen vuosi painottuu 2-4 lapsen ryhmäopetukseen. Ryhmätuntien lisäksi lapsella voi olla lisäksi henkilökohtaisia hetkiä soitonopettajan kanssa. Kaikilla valmennusryhmien oppilailla on ensimmäisenä vuonna lähes sama ohjelmisto, jota harjoitellaan soittamaan leikkien, laulaen ja  liikkuen. Ryhmässä opetellaan oman soittimen hallintaa ja säännöllistä harjoittelua. Vanhempien osallistuminen ja tuki on tässä opintojen  varhaisessa vaiheessa ensiarvoisen tärkeää. Soitinvalmennus antaa hyvät valmiudet pyrkiä musiikkiopiston varsinaiseen soitinopetukseen.

Tunneilla soitetaan pieniä lauluja, leikitään ja tutustutaan musiikin rakennuspalikoihin. Omien ryhmätuntien lisäksi soitetaan yhdessä muiden soitinryhmien kanssa ja osallistutaan talon tapahtumiin. Lukukausien päätteeeksi pidetään yhteinen soitinvalmennusryhmien konsertti.

Muskarilaiset voivat ilmoittautua soitinvalmennukseen sähköisen jatkoilmoittautumisen yhteydessä keväällä. Kaikki soittamaan haluavat lapset kutsutaan toukokuun soveltuvuusarviointiin. Valmennusopetuksessa voi olla alakoulun toisen luokan loppuun asti. Karuselliryhmästä voi hakeutua soitinvalmennukseen ensimmäisen karusellivuoden jälkeen. Mikäli ryhmissä on tilaa, voi soitinvalmennukseen hakeutua myös muskarin ulkopuolelta. Tästä ilmoitetaan erikseen opiston kotisivulla.


PERUSOPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUDET
 

Soitinkohtaiset sekä musiikin hahmottamisaineiden opintokokonaisuudet ovat liitteinä.


SYVENTÄVIEN OPINTOJEN  OPINTOKOKONAISUUDET
 

Soitinkohtaiset sekä musiikin hahmottamisaineiden opintokokonaisuudet ovat liitteinä.


YKSILÖLLISTETYN OPINTOJEN  OPINTOKOKONAISUUDET
 

Soitinkohtaiset opintokokonaisuudet ovat liitteenä.

 
TEATTERIMUSIIKIN OPINNOT
 

Teatterimusiikin opetus tarjoaa oppilaalle perustaidot  laulusta, ilmaisutaidosta ja tanssista sekä kokemuksia erilaisten produktioiden harjoittelemisesta ja esittämisestä. Opinnot antavat pohjan elinikäiselle harrastamiselle sekä valmiudet musiikin, tanssin ja teatterin jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Perusopinnot kestävät kolme vuotta, jonka aikana omaksutaan teatterilaulun, musiikin hahmottamisaineiden, yhtyelaulun, tanssin ja näyttelijäntyön perustaitoja. Lisäksi oppilas kehittää ja osoittaa osaamistaan produktiotyöskentelyn opintokokonaisuuksissa. Viikoittaisen laulutunnin lisäksi oppilas osallistuu ensembleopetukseen, ilmaisutaidon ja tanssin opetukseen sekä musiikin hahmottamisaineisiin.

Opintojen alaikäraja on 15 vuotta.


LAAJAN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINNIN KRITEERIT
 

Arvioinnin kohteet
1.     esittäminen ja ilmaiseminen
2.     oppimaan oppiminen ja harjoittelu
3.     kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
4.     säveltäminen ja improvisointi

Arvioinnin kriteerit
1.     esittäminen ja ilmaiseminen
· kyky tuoda kappaleen luonne esille, sävellysajankohdan ja esitystyylin huomioiden
· esityksestä välittyvä omakohtainen, sisäistetty musiikin kokeminen
· yleisön huomioiminen ja luonteva lavakäyttäytyminen
· musiikillinen vuorovaikutus kamarimusiikissa
· esiintymistilanteen hallinta ja kyky esiintyä erilaisissa olosuhteissa

2.     Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
· harjoittelun säännöllisyys ja tehokkuus, joka näkyy kappaleiden teknisenä osaamisena ja varmuutena
· musiikin ja nuottikuvan itsenäinen omaksuminen ja oman soiton laadun tarkkailu
· motivoituneisuus, aktiivisuus, oma-aloitteisuus, kyky arvioida ja kehittää omaa työskentelyä
· kuulonvaraisen oppimisen harjoittelu, äänitteiden hyväksikäyttö opettelussa

3.     Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
· äänen laadun, pedaalin ja nyanssien kuunteleminen
· esittäjän jo olemassa olevalle melodialle tekemä rytminen muuntelu (fraseeraus)
· sävelten keston ja temponkäsittelyn ilmaisullinen muuntelu (agogiikka)
· musiikillisen kokonaisuuden hallinta
· oman roolin hahmottaminen yhtyeessä (vire, rytmi, dynamiikka)
· eri tyylilajien tunnistaminen ja toteutus
· kyky kuunnella kokonaisuutta ja reagoida kuulemaansa

4.     Säveltäminen ja improvisointi
· kyky tuottaa rytmisesti monipuolista ja kappaleen harmoniaa ilmentävää melodiaa sekä sointumateriaalia kappaleen tyyli huomioonottaen.
· soittimen mahdollisuuksien löytäminen improvisaation keinoin

 
OPPIMISEN ARVIOINTI


Arviointi ohjaa oppilaan oppimista, tukee hänen edistymistään opinnoissa ja kehittää hänen kykyään itsearviointiin. Palaute ohjaa oppilasta omien tavoitteidensa suuntaiseen opiskeluun sekä oman oppimisprosessinsa ymmärtämiseen. Arviointi on kannustavaa, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. Se tukee oppilaan musiikkiopintojen edistymistä. Myönteisessä hengessä annettava ohjaava palaute ohjaa oppilasta omien tavoitteidensa asettamiseen ja tukee häntä niiden saavuttamisessa.

Arvioinnissa ja palautteen antamisessa huomioidaan oppilaan hyvän itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittyminen. Arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin.

Perusopinnoissa oppimisen arviointi painottuu jatkuvan palautteen antamiseen siten, että se edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaan itsearviointitaitojen vahvistaminen tukee tätä tehtävää.

Syventävissä opinnoissa arviointi tukee oppilaan taitojen syvenemistä opintojen painottumisen ja lopputyön mukaisesti. Opintojen aikana ja lopputyön toteutuksessa hyödynnetään itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Lopputyön arvioinnissa huomioidaan oppilaan lopputyölleen asettamat tavoitteet.


ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

Oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti opiskelun eri vaiheissa. Arviointi ja jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaan osallisuutta. Ohjaamme oman oppimisen pohdintaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä. Rohkaisemme havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta.

Vuosiarviointikäytänteet:
Instrumenttiopetus
- Opettajan ja huoltajan välinen keskustelu kevätlukukauden alussa ennen talvilomaa
- opintonsa aloittaville oppilaille opiston reissuvihko opettajan ja vanhempien väliseen viestintään

Musiikin hahmotusaineet, kuorot, orkesterit, bändit ja muut yhteissoittoryhmät
- opettajan palaute lukukausien päätyttyä opiston valmiiseen lomakepohjaan. Palaute tallennetaan oppilaan tietoihin oppilastietojärjestelmään, josta huoltaja voi käydä sen lukemassa kirjautumalla lapsen tietoihin saamillaan tunnuksilla.

Instrumenttiopiskelun tasosuoritukset
Perusopintojen ja syventävien opintojen instrumenttitaitojen kehittymistä seurataan tasosuorituksissa. Suoritus voidaan jakaa osasuoritukseen ja osatavoitteisiin. Tasosuoritukset luovat oppilaalle tavoitteita ja hän oppii hallitsemaan kokonaisuuksia.

Instrumenttikohtaiset tasosuoritusvaatimukset ilmenevät tämän asiakirjan liitteenä olevista soitinkohtaisista opintokokonaisuuksien kuvauksista. Johtokunta päättää opettajien esityksestä oppilaitoksessa noudatettavista tasosuorituskäytänteistä.

Rehtori voi hyväksyä oppilaan muissa lakisääteisissä musiikkioppilaitoksissa tai vastaavissa oppilaitoksissa sekä kursseilla suorittamat opinnot osaksi päättötodistuksen suorituksia. Opisto vastaanottaa myös opiston ulkopuolisten opiskelijoiden suorituksia.

Instrumenttitaitojen suoritusten arvioitsijoita on vähintään kolme, joista yksi on oma opettaja. Osasuoritusten arvioitsijaksi riittää kaksi, joista toinen on oma opettaja.

Apulaisrehtori päättää tasosuoritusten arvioitsijoista.  Aineryhmän vastaavan opettajan esityksestä ja rehtorin päätöksellä voidaan käyttää myös ulkopuolisia arvioitsijoita.  Arviointilautakunnan puheenjohtajana toimii aineryhmän vastaava opettaja tai rehtorin määräämä aineryhmän vastaavan opettajan esittämä opettaja. Rehtori tai apulaisrehtori toimii halutessaan puheenjohtajana, mikäli hän osallistuu arviointiin.

Oppilaalle annetaan sanallinen arviointi sekä suullisena että kirjallisena. Suullinen arviointi annetaan välittömästi suorituksen jälkeen ja kirjallinen arvio lähetetään oppilaalle rehtorin hyväksynnän jälkeen. Tasosuorituksen arviointi kohdistetaan viiteen eri osa-alueeseen:

1.     Tekniset valmiudet
2.     Tulkinnalliset ja taiteelliset valmiudet
3.     Esiintymistaito
4.     Harjoitusprosessi
5.     Prima vista

Musiikin hahmottamisaineet

Musiikin hahmotusaineiden päättösuoritusten arvioitsijoita on vähintään kaksi, joista yksi on oma opettaja., osasuoritukset arvioi oma opettaja. Mikäli oma opettaja on pakottavista syistä estynyt osallistumasta arviointiin, on hänen tilallaan muu opettaja.


OSAAMINEN TUNNUSTAMINEN JA HYVÄKSILUKEMINEN
 

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustaminen perustuu selvityksiin oppilaan opinnoista tai näyttöihin osaamisesta sekä suhteessa kunkin hyväksiluettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Myös oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä toiseen osaamisen tunnustamisessa ja opintojen hyväksilukemisessa menetellään, kuten edellä on kuvattu.


OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI 
 

Arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan suorittamat syventävät opinnot. Arviointi kertoo, miten oppilas on saavuttanut syventävien opintojen tavoitteet. Lopputyö on osa syventävien opintojen arvioinnissa, sillä oppilaalla on opintojen aikana monipuolinen mahdollisuus osoittaa osaamistaan.

Arvioinnin kohteina ovat esittäminen ja ilmaiseminen, oppimaan oppiminen ja harjoittelu, kuuntelu ja musiikin hahmottaminen sekä säveltäminen ja improvisointi. Päättötodistukseen merkitään sanallinen arvio oppilaan saavuttamasta osaamisesta suhteutettuna syventävien opintojen tavoitteisiin. Arviossa painotetaan oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia.


TODISTUKSET
 

Oppilas saa laajan oppimäärän PERUSOPINTOJEN TODISTUKSEN suoritettuaan perusopinnot.

Perusopintojen todistus sisältää seuraavat asiat:
·       todistuksen nimi
·       koulutuksen järjestäjän nimi
·       oppilaitoksen nimi
·       taiteenala
·       oppilaan nimi ja henkilötunnus
·       opiskeluaika vuosina
·       oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot
·       kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
·       sanallinen arvio oppilaan suorittamista taiteenalan laajan oppimäärän perusopinnoista
·       rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
·       ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman
·       merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti.

Perusopintojen todistus voi sisältää liitteitä.


Oppilas saa laajan oppimäärän PÄÄTTÖTODISTUKSEN suoritettuaan perusopinnot ja syventävät opinnot.

Päättötodistus sisältää seuraavat asiat:
·       todistuksen nimi
·       koulutuksen järjestäjän nimi
·       oppilaitoksen nimi
·       taiteenala
·       oppilaan nimi ja henkilötunnus
·       opiskeluaika vuosina
·       oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot
·       kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
·       oppilaan suorittamat laajan oppimäärän syventävät opinnot
·       kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
·       syventäviin opintoihin sisältyvän laajan oppimäärän lopputyön aihe
·       sanallinen arvio oppilaan suorittamasta laajasta oppimäärästä
·       rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
·       ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman
·       merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti.

Päättötodistus voi sisältää liitteitä.

Oppilas saa pyynnöstään osallistumistodistuksen suorittamistaan opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai hän tarvitsee sitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä.


OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN
 

Oppimäärää ja opetusta yksilöllistetään laatimalla oppilaalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma vastaamaan hänen opiskelu- ja oppimisedellytyksiä yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Suunnitelmassa yksilöidään oppilaan tavoitteet, opintojen sisältö, opetuksen toteuttamistapa ja tarvittavat tukitoimet sekä arvioinnin menettely.  Yksilöllistetty suunnitelma dokumentoidaan oppilashallintojärjestelmään oppilaan omiin tietoihin. Yksilöllistämisen tavoitteena on tarjota yhdenvertainen mahdollisuus musiikin opiskeluun niin, että oppilas voi kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan.

Oppimäärää voidaan yksilöllistää oppilailla, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai muun toimintakykyyn vaikuttavan olosuhteen vuoksi. Yksilöllistäminen voi koskea joko opintoja kokonaisuudessaan tai poikkeustilanteita oppilaan elämässä. Se voi koskea oppilasvalintaa, opintojen tavoitteita, sisältöjä, opiskeluaikaa, opetuksen toteuttamistapoja, tarvittavia tukitoimia ja arviointimenettelyjä.

Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuvaillaan opiskelun sisällöt, toteuttamistavat, tavoitteet ja arviointimenettelyt. Suunnitelmaa päivitetään opiskelun edetessä vuosittain.

Opintojen sisällöt ja toteuttamistavat

Opintojen sisältöä voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan oppimisen edellytyksiä ja henkilökohtaista kehitysvaihetta. Sisällöt suunnitellaan siten, että ne edistävät oppilaan musiikillista kehitystä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Opinnot sisältävät pääinstrumentin yksilöopetusta, yhteissoittoa sekä musiikin hahmotusta ja tuntemusta tukevia opintoja.                                           

Oppimisen työtapoina voidaan käyttää monipuolisesti musisoinnin eri alueita: laulamista, soittamista, tanssia/liikettä sekä musiikin kuuntelemista. Oppimisessa voidaan käyttää erityispedagogisia menetelmiä, kuten esim. kuvionuotteja tai muita apuvälineitä.

Opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Lähtökohtana on oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista edellytyksistään käsin. Tavoitteita voidaan asettaa sekä pitkälle että lyhyelle aikavälille. Oppilaalle tehdään henkilökohtaiset tavoitteet, joiden edistyessä hänen on mahdollista siirtyä tasolta toiselle omilla henkilökohtaisilla opinportaillaan.                              

Tavoitteita asetetaan opetussuunnitelmassa esitetyllä neljällä tavoitealueella:
1) esittäminen ja ilmaisu
2) oppimaan oppiminen ja harjoittelu
3) kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
4) säveltäminen ja improvisointi


OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET
 

Varhaisiän musiikkikasvatukseen ja karuselliin otetaan oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Soitinvalmennukseen hakeutuvat valitaan soveltuvuusarvioinnin kautta. Perusopintoihin pyrkijät valitaan valintakokeen perusteella. Valintakoe perustuu musikaalisuutta mittaavista tehtävistä. Oppilaaksi ottamisesta päättää rehtori johtokunnan päättämien perusteiden mukaisesti oppilasvalintalautakuntaa kuultuaan.


YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA
 

Toimimme aktiivisessa vuorovaikutuksessa oppilaiden huoltajien kanssa. Opiston koko henkilökunta pyrkii luomaan oppilaan parasta ajattelevan ja luottamuksellisen keskusteluyhteyden huoltajiin. Opettajien järjestämien vanhempien vuosittaisen tapaamisen, oppilaskonserttien ja muiden tilaisuuksien sekä aktiivisen tiedottamisen avulla vahvistetaan  yhteistyötä ja lisätään tietoa oppilaitoksen toiminnasta ja opetuksesta.

Toimimme luovassa yhteistyössä päiväkotien, muiden taideoppilaitoksien, perusopetuksen, toiminta-alueensa kulttuuri- ja taidelaitosten sekä kansallisen ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. Tuotamme julkisia konsertteja ja muita produktioita yksin tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa.  Oppilaamme esiintyvät omien tilaisuuksiemme lisäksi myös toiminta-alueemme tilaisuuksissa ja konserteissa. Musiikkiopisto on jäsenenä Suomen musiikkioppilaitosten liitossa ja seuraamme liiton kautta koko alan kehitystä.


TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN
 

Jatkuvan opetuksen seurannan ja oppilasarvioinnin, sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen sekä määräajoin toteutettavien kyselytutkimuksien kautta kehitämme toimintaamme ja opetuksen sisältöä. Kehittäminen perustuu arvioinnin tuloksiin, havaittuihin muutostarpeisiin sekä opettajien ja rehtorin välisiin kehityskeskusteluihin. Seuraamme aktiivisesti kansallisen ja kansainvälisen musiikkikasvatuksen muutoksia, musiikkikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Toteutamme säännöllisesti kehittämishankkeita yksin tai yhteistyössä muiden taideoppilaitosten kanssa. Järjestämme koulutusta henkilökunnallemme, johon myös opiston ulkopuolisilla tahoilla on mahdollisuus osallistua.


VOIMAANTULO


Tämä opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2004 ja se koskee kaikkia valtionosuustuntimäärän puitteissa opiskelevia oppilaita. Ennen 1.8.2004 suoritetut opinnot ovat voimassa ja tehdyt opintosuoritukset merkitään oppilaan päättötodistukseen suoritusaikana voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisina.

Johtokunnan 14.6.2007 hyväksymät korjaukset ovat voimassa 1.8.2007 alkaen.